Sini-Pellava OyTerveystietoa⁄ Alkoholin käytössä maltti on valttia
På Svenska | In English

Ravitsemussuosituksia

Ravintorasvat

Ravintokuidut

Sydän- ja verenkiertoelimistö

Pellavan terveysvaikutuksia

Pellavasta kysyttyä

Alkoholin käytössä maltti on valttia

Ravitsemussuositusten mukaan alkoholin saannin tulisi olla puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna naisilla enimmillään 10g/vrk ja miehillä 20g/vrk. Nämä tarkoittaa siis naisilla yhtä ja miehillä kahta alkoholiannosta vuorokaudessa. Yksi alkoholiannos on 12g alkoholia, joka vastaa yhtä viinilasillista (12cl), yhtä pulloa olutta (0,33l) tai 4 cl:n annoasta väkevää alkoholijuomaa. Harva tulee ajatelleeksi kuinka paljon energiaa alkoholista saadaan. Ravintolailtojen "energisyyttä" lisää drinkkien sisältämät sokeripitoiset virvoitusjuomat, siiderit, makeat viinit ja liköörit. Alkoholin käyttö usein myös muuttaa ruokatottumuksia runsasrasvaisempaan ja -suolaisempaan suuntaan. Säännöllinen alkoholin käyttö on siis lihavuuden merkittävä riskitekijä. Runsas, säännöllinen alkoholin käyttö yhdistettynä runsasrasvaiseen ruokavalioon ja liikunnan puutteeseen johtaa vääjäämättä tuttuun kansankieliseen käsitteeseen kaljamaha. Huomattavaa on myös että runsas, pitkäaikainen alkoholin käyttö heikentää ravintoaineiden imeytymistä.

Epäedullisten ravitsemuksellisten vaikutusten lisäksi alkoholin käyttö on useiden sairauksien ja kuolleisuuden riskitekijä. Alkoholiin liittyvä kokonaissairastavuus on peräisin useista eri taudeista. Alkoholin käytöllä on todettavissa yhteys mm. maksakirroosiin, maksasyöpään, verenpainetautiin, aivohalvaukseen, suun, nielun ja ruokatorven syöpään sekä haimatulehdukseen. Todennäköisesti alkoholi lisää myös mm. epilepsian, ruokatorven ja mahan verenvuotojen, sydämen rytmihäiriöiden ja rintasyövän riskiä sekä spontaanin keskenmenon vaaraa ja sikiön kehityksen hidastumista. Liiallinen alkoholin käyttö on yhteydessä moniin sosiaalisiin ongelmiin mm. perhe-elämän ongelmiin, väkivaltaan, rikollisuuteen, syrjäytymiseen ja työttömyyteen.

Suomalaisten alkoholin käytöstä ja alkoholin kulutuksen sukupuolieroista

Samalla tavalla kuin tupakointia, alkoholin käyttöä on perinteisesti pidetty miesten tapana niin että se oli lähes täysin miehistä 1960-luvun lopulle asti. Sekä miesten että naisten alkoholin käyttötavat ovat muuttuneet paljon viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Kaiken kaikkiaan alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut, mutta miehet juovat yhä edelleen kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista. Alkoholin kulutus selittääkin noin viidenneksen miesten ja naisten elinajanodotuksen eroista. Alkoholin kulutus kasautuu molemmissa sukupuolissa pienelle, paljon juovalle ryhmälle: eniten juova kymmenesosa juo noin puolet kulutetusta alkoholista. Huomattavaa on myös että erityisesti sosiaaliluokkien väliset erot ovat suuret, huono-osaisimmassa väestöryhmässä alkoholikuolleisuus on moninkertainen.

Alkoholin käytön, juomatapojen ja terveyden yhteys ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Etenkin kansan keskuudessa kohtuullisella alkoholinkäytöllä on paljon puolesta puhujia, terveyden ammattilaiset ottavat usein asiaan varovaisemman kannan. Tosiasia on että nykyisten tutkimusten valossa kohtuullisella alkoholin käytöllä näyttäisi olevan jopa terveyttä edistäviä (ehkäisevät eräiden riskitekijöiden vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin) ja sairauksilta (mm. luukadolta ja tromboottiselta aivohalvaukselta) suojaavia vaikutuksia. Alkoholin kulutuksen suhde koettuun terveydentilaan ja toimintakykyyn onkin J-kirjaimen muotoinen eli kohtuullisesti alkoholia käyttävän terveys on paras, raittiiden hieman huonompi ja runsaasti alkoholia käyttävien hyvin selvästi huonompi. Toisaalta pitää muistaa että yksilökohtaiset erot ovat ratkaisevat, joillekin sopii ehdottomasti parhaiten raittius ja vähäinenkin alkoholinkäyttö on jo riskitekijä.

Lähteenä käytetty: Kulmala Ilona, Luoto Riitta ja Viisainen Kirsi (toim.) 2003. Sukupuoli ja terveys. Jyväskylä: Vastapaino

© 2017 Sini-Pellava Oy
puh. 050 4135 165 | info@sini-pellava.fi