Välttämättömien rasvahappojen merkitys
Omega-3 ja omega-6 rasvahappojen metaboliaan käytetään samoja entsyymejä
Solukalvojen rasvahapot ja tulehdusreaktiot
Välttämättömien rasvahappojen merkitys
Pellavan sisältämät välttämättömät rasvahapot, linoli- ja alfalinoleenihappo, ovat nykyään keskeisiä tutkimusalueita. Niiden rooli kiinnostaa niin sydän- ja verisuonitautien, syövän kuin masennuksen hoidossakin. Ensinnäkin välttämättömät rasvahapot tai niiden johdannaiset ovat osana kaikissa solujen lipidikalvoissa. Niitä tarvitaan myös normaaliin aivojen kehittymiseen sekä aikuisiässä aivojen toimintaan, hermoimpulssien välitykseen. Elimistö käyttää myös välttämättömiä rasvahappoja hormonienkaltaisten aineiden, prostglandiinien, valmistukseen. Nämä säätelevät mm. valtimoiden kimmoisuutta, natriumin eritystä munuaisista sekä niillä on oma roolinsa elimistön puolustusjärjestelmässä. Pellavalla arvellaan olevan mm. anti-inflammatorisia, antioksidanttisia, hypoglykeemisia, hyytymistä vähentäviä ja veren painetta alentavia ominaisuuksia, mutta näiden vaikutuksien todentaminen vaatii vielä lisää tutkimuksia.
Omega-3 ja omega-6 rasvahappojen metaboliaan käytetään samoja entsyymejä
Elimistö muokkaa ravinnosta saatuja linolihappoa ja linoleenihapoa omilla entsyymeillään eli ne metaboloituvat toisenlaisiksi rasvahapoiksi, joita sitten taas tarvitaan mm. eikosanoidien synteesiin.
Omega-6 sarjan rasvahapoista kuten linolihappo (LA, 18:2n-6) muodostetaan ensin gamma-linolihappoa (GLA, 18:3n-6), sitten arakidonihappoa (AA, 20:4n-6). Omega 3-sarjan rasvahapoista kuten alfa-linoleenihappo (ALA, 18:3n-3) muodostetaan eikosapentaeenihappoa (EPA, 20:5n-3), josta edelleen mahdollisesti dokosaheksaeenihappoa (DHA, 22:6n-3). Yhteistä näille hiiliketjuja pidentäville metaboliareaktioille on, että ensimmäisen kaksoissidoksen paikkaa ei pystytä muuttamaan (laskettuna ketjun metyylipäästä). Elimistö ei siis pysty muuttamaan omega-3 ja omega-6 rasvahappoja toisikseen. Omega-3 ja omega-6 rasvahappojen metaboliaan käytettävät entsyymit ovat samat ja onkin esitetty että entsyymien käytöstä näin ollen kilpailtaisiin. Tämä tarkoittaisi että ylimäärä omega-6 rasvahappoja estäisi omega-3 rasvahappojen tehokkaan metabolian EPA:ksi. Näin ollen vaarana olisi että toisen rasvahapposarjan ylimäärä aiheuttaisi esim. ainoastaan tietynlaisten eikosanoidien tuotantoa.
Solukalvojen rasvahapot ja tulehdusreaktiot
Solukalvojen tyydyttymättömien rasvahappojen koostumus perustuu pitkälti ravinnosta saatuihin rasvoihin kun taas esim. solun proteiinit määräytyvät geneettisen tiedon perusteella. Rasvahapot ovat solukalvon fosfolipidien komponentteja. Solukalvon kemiallisen tai fysikaalisen ärsytyksen seurauksena sen omega-6 rasvahapoista metaboloidaan mm. 2-sarjan prostaglandiineja ja 4-sarjan leukotrieeneja, joista varsinkin prostaglandiinit ovat keskeisiä tulehdusreaktioita edistäviä tekijöitä. Mikäli solukalvoissa on joukossa omega-3 rasvahappoja, voi myös muodostua 3-sarjan prostaglandiineja ja 5-sarjan leukotrieeneja, jotka ovat vähemmän tulehduksellisia. Näin ollen muokkaamalla solukalvojen rasvahappokoostumuksia pystyttäisiin tasapainottamaan joidenkin tilanteiden tulehdusvasteita, ainakin siis teoreettisesti.
Pellavansiemen sisältää runsaasti kasvilignaaneja, jotka ovat fenoliyhdisteitä. Suolistobakteerit pystyvät poistamaan näistä kasvilignaaneista hiiilihydraattiosan, jolloin muodostuu nisäkäslignaaneja enterodiolia ja enterolaktoonia. Nämä lignaanit imeytyvät ohutsuolesta ja ne konjugoidaan maksassa. Konjugaatiotuotteet eritetään sapen ja virtsan mukana, jolloin ne voivat päätyä enterohepaattiseen kiertokulkuun. Pellavansiemen sisältää runsaasti sekoisolarisiresinolia, joka on määrällisesti tärkein syötävistä kasveista saatava lignaani. Huomattavasti pienempiä määriä kyseistä lignaania on mm. hedelmissä, pähkinöissä ja viljoissa. Tutkimuksissa pellavansiementen käyttö nostaa virtsan enterodioli-, enterolaktoni- ja kokonaislignaanipitoisuuksia suorassa annosriippuvaisessa suhteessa.
Uskotaan että pellavan sisältämillä lignaaneilla on yhteyttä rinta- ja paksusuolensyövän synnyn ehkäisyyn. Lignaanit kulkeutuvat ruoansulatusjärjestelmästä maksan pinnalla oleviin estrogeeni reseptoreihin eli ne mahdollisesti stimuloivat sukupuolihormonia sitovaa yhdistettä, joka säätelee veren estrogeenitasoa.
Lue myös mitä meiltä on kysytty pellavasta.
Lähteet:
Bloedon LT, Szapary PO.Flaxseed and cardiovascular Risk. Nutrition Reviews.2004; Vol 62: 18-27
Connor WE. Importance of n-3 fatty acids in health and disease. Am J Clin Nutr. 2000; 71: 171S-5S
Simopoulos AP, Cleland LG. Omega-6/Omega-3 Essential Fatty Acid Ratio: The Scientific Evidence. World Review of Nutrition and Dietetics. 2003; Vol 92.
© 2017 Sini-Pellava Oy |
puh. 050 4135 165 | info@sini-pellava.fi |