Sini-Pellava OyTerveystietoa ⁄ Kaikki rasva ei ole haitallista
På Svenska | In English

Ravitsemussuosituksia

Ravintorasvat

Ravintokuidut

Sydän- ja verenkiertoelimistö

Pellavan terveysvaikutuksia

Pellavasta kysyttyä

Kaikki rasva ei ole haitallista

Rasvat ovat tärkeä energianlähde

Rasvat ravitsemussuosituksissa

Peruskemiaa rasvoista

Välttämättömät rasvahapot

Piilorasvat

Rasvat ovat tärkeä energianlähde

Ihmisten eläinperäisistä rasvoista, lihasta ja maitotuotteista, saama energia on kautta aikojen ollut tärkeässä asemassa jo pelkästään henkiinjäämisen kannalta, sillä rasva sisältää paljon energiaa (37 kJ (9 kcal)/g). Rasvan sisältämä energiamäärä on noin kaksinkertainen hiilihydraatteihin ja proteiineihin nähden. Nykyään kun energian tarve on pienentynyt fyysisen työn määrän vähentyessä, ongelmaksi muodostuu usein liiallisen energian saanti. Ylimääräinen energia, tuli se sitten rasvasta, hiilihydraateista tai proteiineista, kertyy lopulta rasvakudokseksi, jota ihminen alkaa käyttämään vasta kun hän kuluttaa enemmän energiaa kuin saa ravinnostaan. Näin ollen ihminen lihoo, vaikka hänen ruokavalionsa ei sisältäisi yhtään rasvaa, jos hän ylipäänsä syö enemmän kuin kuluttaa (hiilihydraatteja ja proteiineja).

Rasvat ravitsemussuosituksissa

Nykyään suositellaan että n. 30 % päivän energiasta tulisi rasvoista, joista 10 % saisi olla kovia rasvoja. Sinun ei siis tarvitse pitää rasvaa vihollisena, jota vältellä kaikin mahdollisin keinoin. Riittää että syöt rasvaa (niin kuin kaikkea muutakin) kohtuumäärin. Monityydyttymättömät välttämättömät rasvahapot ovat ennen kaikkea tärkeitä, sillä elimistösi ei pysty niitä itse valmistamaan. Kylmäpuristetut rypsi- ja pellavaöljy ovat erinomaisia välttämättömien rasvahappojen lähteitä ja ne sisältävät vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. Muista kuitenkin säilyttää ne viileässä ja tarkistaa pakkauksen päiväys. Rasvaa elimistö tarvitsee paitsi aineenvaihduntaprosesseihin, kasvun ja kehityksen säätelyyn, niin myös rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E) saannin ja imeytymisen turvaamikseksi.

Peruskemiaa rasvoista

Rasvat ovat estereitä, jotka koostuvat glyserolista, johon on kiinnittynyt kolme rasvahappoa (=triglyseridi). Tyydyttyneet rasvahapot sisältävät ainoastaan yksittäissidoksia kun taas tyydyttymättömät rasvahapot sisältävät yhden (kertatyydyttymätön) tai useamman (monityydyttymätön) kaksoissidoksen. Kovat eläinrasvat, jotka sisältävät tyydyttyneitä rasvahappoja, ovat kiinteitä huoneenlämmössä. Kasviöljyt sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ne ovat huoneenlämmössä nesteitä, sillä kaksoissidokset estävät öljyrakenteen pakkaantumisen riittävän tiiviisti, jotta jähmettyminen tapahtuisi. Runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät öljyt hapettuvat ("härskiintyvät") helposti, mutta hapettumista voi vähentää säilyttämällä öljyt kylmässä ja valolta suojassa.

Välttämättömät rasvahapot

Linolihappo on omega-6-rasvahappo ja linoleenihappo omega-3-rasvahappo. Nämä ovat ihmisen elimistön välttämättömät rasvahapot, joilla on todettu olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Omega-rasvahapot auttavat laskemaan verenpainetta ja tehostavat verenkiertoa. Ne mm. suojaavat paksusuolen pintaa ja voivat siten auttaa paksusuolen toimintahäiriöihin liittyvissä ongelmissa. Välttämättömillä rasvahapoilla voi olla yhteyttä myös masennuksen ehkäisyyn, sillä ne auttavat hermoimpulssien siirrossa ja niitä tarvitaan aivojen normaaliin toimintaan. Ne mahdollisesti parantavat hiusten rakennetta ja estävät hiusten kuivumista.

Yleisesti ottaen ihmiset saa ravinnostaan runsaammin omega 6-rasvahappoja, jolloin näitä voi olla elimistön kudoksissa jopa 20-kertainen määrä omega 3-rasvahappoihin nähden. Kuitenkin omega 6- ja omega 3-rasvahappojen optimaalinen suhde on todennäköisesti 3:1 ja 4:1 :n välillä. Pellavaöljyn lisäys ruokavalioon auttaa palauttamaan elimistön rasvahappotasapainoa, koska pellavaöljy sisältää n. 60 % omega 3-rasvahappoja (alfalinoleenihappoa). Myöskin kalaöljyt sisältävät runsaasti omega 3-rasvahappoja, tosin noin puolet vähemmän kuin pellavaöljy. Kalaöljyt koostuvat eikosapentaanihaposta (EPA) ja dokosaheksaanihaposta (DHA), joita elimistö pystyy valmistamaan linoleenihaposta.

Piilorasvat

Piilorasva on elintarvikkeissa luonnostaan olevaa rasvaa, jota ei tule huomaanneeksi, sillä se on vähän kuin näkymätöntä. Arviolta 60% suomalaisten rasvansaannista tulee piilorasvoista. Useimmiten piilorasva on tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Piilorasvan lähteitä ovat mm. maitotuotteet, liha, teollisesti valmistetut einekset ja leivonnaiset. Useinkaan tuotteen ulkonäkö ja maku ei kerro tuotteen sisältämästä piilorasvasta, jolloin päivittäinen rasvan saanti voi muodostua paljon suuremmaksi kuin itse kuvittelee.
Päivittäiseen ruokavalioon olisi hyvä valita vähärasvaisempia tuotteita ja ruoanvalmistustapoja (esim. keittäminen, uunissa hauduttaminen). Runsasrasvaiset ruoat ja ruoanvalmistustavat kannattaa säästää juhlahetkiin. Elintarvikkeiden tuoteselosteita lukemalla saa selville kuinka paljon tuote sisältää rasvaa, useimmiten rasvaprosentin (g rasvaa/ 100 g tuotetta) lisäksi on kerrottu myös tyydyttyneen, kertatyydyttymättömän ja monityydyttymättömän rasvan osuudet.

© 2017 Sini-Pellava Oy
puh. 050 4135 165 | info@sini-pellava.fi