Sini-Pellava OyTerveystietoa ⁄ Yleistä sydän- ja verenkiertoelimistöstä
På Svenska | In English

Ravitsemussuosituksia

Ravintorasvat

Ravintokuidut

Sydän- ja verenkiertoelimistö

Pellavan terveysvaikutuksia

Pellavasta kysyttyä

Yleistä sydän- ja verenkiertoelimistöstä

Sepelvaltimokierto

Sepelvaltimokohtaus

Sydämen toiminta

Verenpaine

Elintapasi vaikuttavat verenpaineeseesi

Sepelvaltimokierto

Sydän toimii verenkierron pumppuna. Sydänlihaksen kuten muidenkin kudosten energianlähteenä toimii soluhengitys, joka tarvitsee verta kuljettamaan happea solun sisään ja hiilidioksidia solusta pois. Sydänlihaksen aineenvaihdunnasta huolehtivat sepelvaltimot. Lepotilassa sepelvaltimot kuljettaa n. 5% sydämen pumppaamasta verimäärästä. Ääriolosuhteissa sepelvaltimovirtaus on moninkertainen, vasteena sydänlihaksen lisääntyneeseen energian/hapentarpeeseen. Sydänlihaskudos kuluttaakin eniten energiaa painoyksikköä kohden. Ateroskleroosi (=valtimoiden rasvakovetustauti) on syypää sepelvaltimotautiin (=sepelvaltimoiden ahtautuminen), joka on yleinen sydämen toimintahäiriöiden aiheuttaja. Ateroskleroosissa valtimonseinät paksuuntuvat ja niihin alkaa kerääntyä kolesterolia ja muita rasva-aineita. Ateroskleroosin eteneminen on asteittaista, mutta lopulta valtimon ontelo tukkeutuu ja verenvirtaus estyy. Sepelvaltimoiden heikentynyt verenvirtaus voi johtaa sydäninfarktiin, rytmihäiriöihin ja sydämen vajaatoimintaan. Jos sydänlihaksen hapen saanti estyy yhden tai useamman sepelvaltimon tukkeuduttua, seurauksena on sydänkohtaus.

Sepelvaltimokohtaus

Sepelvaltimon äkillisen ahtautumisen tai tukkeutumisen aiheuttama sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa oireyhtymän, jota kutsutaan sepelvaltimokohtaukseksi. Sepelvaltimokohtauksen tyypillisin oire on keskiviivaan painottunut pitkäkestoinen rintakipu. Joillekin (erityisesti diabeetikoille ja vanhuksille) sepelvaltimokohtaus voi olla kivuton, jolloin siihen liittyy esim. hengenahdistus, heikotus, pahoinvointi ja tajuttomuuskohtaus. Kun sepelvaltimokohtaus on kestänyt yli 20 minuuttia, on kyseessä sydäninfarktiepäily. Sydäninfarkti on kyseessä, jos sepelvaltimotukkeuma on aiheuttanut sydänlihassolujen tuhoutumisen. Sepelvaltimokohtaus ei siis aina johda sydäninfarktiin (esim. jos trombi (=veritukko) tukkii sepelvaltimon vain osittain). Kun sepelvaltimokohtaus ei aiheuta sydänlihasvaurioita, on kyseessä epästabiili angina pectoris.

Sepelvaltimokohtauksen vaaratekijöitä ovat diabetes, hypertensio (=kohonnut verenpaine), dyslipidemia (=veren rasva-arvojen poikkeavuus), korkea ikä, sepelvaltimotauti nuorella sukulaisella, tupakointi ja tärkeänä riskitekijänä tietenkin aikaisemmin todettu sepelvaltimotauti.

Sydämen toiminta

Sydämen toimintakierron voi karkeasti jakaa kahteen: sydämen rentoutumisen (diastole) aikana veri virtaa laskimoista eteisen kautta kammioihin, supistuessa (systole) veri virtaa oikeasta kammiosta keuhkovaltimoon ja vasemmasta kammiosta aorttaan. Sydämessä olevat läpät estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Valtimot pumppaavat aina verta sydämestä poispäin, laskimot kuljettavat verta pienemmällä paineella sydämeen päin. Virtaavan veren paine on korkein valtimoissa ja matalin hiussuonissa, joissa tapahtuu kaasujen vaihto. Verenpaine mitataan valtimosta: korkeampi luku kertoo sydämen supistuksen aikana, matalampi rentoutumisen aikana olevan paineen. Esimerkiksi nuoren normaali verenpaine on 120/70 mmHg, kun taas vanhuksen tavoiteltava verenpaine on 130/ 85 mmHg.

Verenpaine

Verenpaineeseen vaikuttaa mm. valtimoiden kimmoisuus, veren tilavuus sekä verisuoniston aiheuttama verenvirtauksen vastus. Jos suonten kimmoisuus on heikko, paine nousee korkeaksi systolen aikana, mutta laskee nopeasti diastolen aikana. Vanhuusiälle tyypillinen korkeampi verenpaine johtuu juuri osittain valtimoiden kimmoisuuden heikentymisestä. Kohonnut verenpaine, jota usein myös kutsutaan yksinkertaistettuna verenpainetaudiksi, tarkoittaa että valtimoverenpaine on jatkuvasti normaalia korkeampi. Tämä kuormittaa verisuonia ja koska pienet verisuonet katkeavat herkimmin, verenpainetaudin seurauksena voi olla esim. aivoverisuonien katkeaminen eli aivoverenvuoto. Verenpainetauti aiheuttaa myös sydämen vasemman kammion liikakasvua ja sydämen vajaatoimintaa, munuaisten vajaatoimintaa ja silmän verkkokalvon ongelmia (valtimokaventumia, verenvuotoja). Kohonnut verenpaine ei siis itsesään ole sairaus, mutta se on merkittävä riskitekijä monille vakaville sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille.

Elintapasi vaikuttavat verenpaineeseesi

Omilla valinnoillaan voi ehkäistä verenpainetaudin syntyä: terveelliset elintavat, tupakoimattomuus, säännöllinen liikunta ja kohtuullinen suolankäyttö ovat tärkeimpiä keinoja, joilla voit itse vaikuttaa verenpaineeseesi. Lievästi koholla olevaan verenpaineeseen kokeillaan aina ensin elintapamuutoksia, lääkehoito aloitetaan vasta, jos näillä ei ole tehoa.

© 2017 Sini-Pellava Oy
puh. 050 4135 165 | info@sini-pellava.fi