Sini-Pellava OyTerveystietoa
På Svenska | In English

Ravitsemussuosituksia

Ravintorasvat

Ravintokuidut

Sydän- ja verenkiertoelimistö

Pellavan terveysvaikutuksia

Pellavasta kysyttyä

Yleistä ravitsemuksesta ja terveydestä

Terveystietoa osioon olen koonnut lyhyesti tietoa ravitsemussuosituksista, ravintoaineista sekä muutamista kansantaudeista. Pellavasta kysyttyä -palsta on koonta meille vuosien varrella lähetetyistä kysymyksistä. Kysymyksien aiheet (ja erityisesti vastaukseni) eivät rajoitu ainoastaan pellavaan.

Ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005)

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan tärkeää on monipuolinen, riittävä ravintoaineiden saanti ja energiansaannin tasapainottaminen kulutuksen kanssa. Kovan rasvan, natriumin (suolan) ja puhdistettujen sokerien saannin vähentäminen, kuitupitoisten hiilihydraattien lisääminen sekä alkoholikulutuksen kohtuullisena pitäminen ovat kaikki keskeisiä tavoitteita. Suosituksissa korostetaan että ne on laadittu väestötasolla terveille, kohtalaisesti liikkuville ihmisille. Yksilökohtaiset vaihtelut ravintoainetarpeiden suhteen ovat suuria. Pitää myös muistaa että ravintoainesuositukset koskevat aina saantia pitemmällä aikavälillä, esim. kuukautta.

Suositusarvoina energian saannin jakautumiselle on 50-60 % hiilihydraateista, 25-35 % rasvasta ja 10-20 % proteiineista. Rasvasta kovan eli tyydyttyneen rasvan osuus saisi olla enintään 10 %. Ravintokuidun päivittäinen tarve aikuiselle on 25-35 g päivässä. Puhdistetusta sokerista pitäisi saada maksimissaan 10 % päivän energiasta. Mitä pienempi energian tarve, sitä merkityksellisimpiä yksittäisetkin ruokavalinnat ovat.

Päivittäinen ruokavalio

Ruokavaliota suunnitellessa on avainasemassa monipuolisuus, maukkaus ja kohtuullisuus, sillä tällainen ruokavalio on usein itsessään terveellinen ilman että tarvitsee laskea jokaista kuitugrammaa tai kaloria. Suosi kokojyvätuotteita, kasviksia ja pehmeitä rasvoja, vastaavasti vältä kovia rasvoja ja liikaa suolaa. Vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa, vähärasvaista lihaa ja perunaa voi syödä hyvillä mielin. Monipuolisuuden takaamiseksi älä jatkuvasti valmista lempiruokaasi vaan vaihtele raaka-aineita. Pitämällä ateriapäiväkirjaa huomaat helposti syötkö liian yksipuolisesti.

Valitsemallamme ravinnolla on merkitystä sekä terveyden että yleisen hyvinvoinnin kannalta. Yksipuolinen, epäterveellinen ravinto latistaa mielialaa ja nostaa riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lapset oppivat vanhempien ruokailutottumukset

Pienten lasten vanhemmat ovat lapsilleen roolimalleina terveellisiin elintapavalintoihin. Aamiaista ei jätetä väliin, välipaloiksi hedelmiä tai voileipää, lämpimiä aterioita ei korvata napostelulla, karkkipäivä ainoastaan kerran viikossa, limut ovat tarkoitettu juhlatilanteisiin jne. Näillä yksinkertaisilla tavoilla lapsi saa hyvät eväät huolehtia ravitsemuksestaan ja hyvinvoinnistaan myös aikuisena. Lihavuuden suuntaviivat luodaan useinkin jo varhain: lihavuuden yleisyyttä tutkittaessa on todettu että n.80% lapsista on lihavia jos molemmat vanhemmat ovat lihavia, n. 40 % on lihavia jos toinen vanhemmista on lihava. Toisaalta jos lapsi on 7-vuotiaana lihava, 50% todennäköisyydellä hän on myös aikuisena lihavana. Erittäin harvoin lapsen lihavuuden syyksi paljastuu orgaaninen sairaus mutta sen sijaan perintötekijöillä on kiistaton osuus. Myös monenlaisia sosiaalisia riskitekijöitä lasten lihavuudelle on tunnistettu, mm. ainoalapsisuus ja iäkäs äiti. Lihavuus aiheuttaa lapselle paitsi kohonneen riskin sairastua useisiin aikuisiän kansansairauksiin, myös lapsuusisän psyykkistä ja sosiaalista haittaa (lihavuus voi altistaa lapsen koulukiusaamiselle, sosiaaliselle eristäytymiselle jne.)

Muotidieetit kiinnostavat eniten

Ravitsemukseen liittyvät asiat ovat jatkuvasti esillä mediassa ja ketään ei pysty melkeinpä loputtomilta kuullostavilta ohjeilta ja neuvoilta välttymään. Saamme koko ajan uusia tutkimustuloksia eri ravinto- ja raaka-aineiden terveellisyydestä - ja toisaalta vaarallisuudesta. Pinnalle nousee ajoittain erilaisia muotidieettejä ja toisaalta jotkut yksittäiset ruoat voivat nousta median suosikiksi, jo pelkästään muutaman uuden tutkimustuloksen seurauksena.

Vaikka eniten julkisuutta saavat yksittäiset uudet tutkimustulokset ja muodikkaat pikadieetit, pitää kuitenkin muistaa että eniten tutkimustuloksia ja ennen kaikkea pitkäaikaisseurantaa on nimenomaan yllä mainitun kaltaisen, ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattamisesta. Oikeastaan (lähes?) poikkeuksetta muotidieetit perustuvat yksittäisiin, pieniin tutkimuksiin, jotka ovat olleet lyhytkestoisia, pienellä koehenkilöjoukolla toteutettuja. Valitettavasti mediaa ei kiinnosta kertoa uudelleen ja uudelleen samoja yleisiä ravitsemussuosituksia vaan ennemmin kerrotaan pieniä poimintoja kaikenlaisesta "uudesta ja jännittäväst".

Media ymmärrettävästi keskittyy uutisoimaan asioista, joista me olemme kiinnostuneet kuulemaan ja lukemaan. Olemme tietenkin kiinnostuneita löytämään helpoimman ja nopeimman tien terveelliseen ruokavalioon ja laihtumiseen. Elintapoja muuttaessa on itsensä pettämistä, kun pyrkii nopeaan muutokseen - lähes takuuvarmasti tuollaiset muutokset eivät tule olemaan pitkäkestoisia. Vaikka varmasti osa ihmisistä laihtuu pika-muotidieeteillä parissa kuukaudessa enemmän kuin ravitsemussuosituksia noudattamalla, laihtuminen kuitenkin on harvoin pysyvää koska se on saatu aikaan muuttamalla elintapoja niin radikaalisti ettei ihmisellä ole mitään mahdollisuutta jatkaa niitä elintapoja pysyvästi. Kuka meistä haluaisi syödä pelkkää kaalikeittoa vuosikymmenien ajan? Elintapojen muutos on tehtävä pikku hiljaa, tarkoituksena on löytää pysyvä terveellinen ruokavalio.

Mutta ketä uskoa, ketä kuunnella?

Valitettavasti esim. ravitsemusterapeutteja on Suomessa niin vähän että hyvin harva pystyy koskaan pääsemään ravitsemusterapeutin juttusille. Toisaalta esim. lääkäreillä on harvoin aikaa keskustella potilaan ruokavaliosta muutamia minuutteja pidempään, ei aina sitäkään. Ruokavalion suhteen lääkärit eivät käytännössä koskaan ehdi "hoitamaan terveyttä" vaan pystyvät puuttumaan tilanteeseen vasta kun tarvitsee "hoitaa sairautta" - eli kun esim. potilaan merkittävä ylipaino, tupakointi tai liiallinen alkoholinkäyttö ovat aiheuttaneet komplikaatioita, joita tarvitsee hoitaa. Ennaltaehkäisevä työ olisi tietenkin järkevintä. Ravitsemussuositusten omaksuminen on helpointa silloin kuin ihmisen elintavat eivät poikkea joka suhteessa ravitsemussuosituksista. Normaalipainon saavuttaminen ja ylläpito on helpointa silloin kun ihminen on normaalipainoinen tai ainoastaan lievästi ylipainoinen. Tupakoimattomuus on tietenkin helpointa saavuttaa sillä ettei koskaan aloitakaan tupakointia.

Tietoa ruoasta ja ravitsemuksesta on siis tarjolla kaikkialla. Ajoittain on oikeasti vaikeaa tietää mihin lähteeseen voi luottaa. Varmasti huomattavasti useammin on ongelma se että luotamme meille tarjottimella valmiiksi eteen tuotuun tietoon liian helposti, miltei sokeasti. Harvemmin ongelma on se että suhtautuisimme meille tarjottuun tietoon liian skeptisesti. Mutta silti esim. median lyhyesti uutisoimiin tutkimustuloksiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Media ensinnäkin valitsee uutisoitavaksi ainoastaan tulokset jotka ovat riittävän "mediaseksikkäitä" eli siis mahdollisiman provosoivia. Media kertoo tutkimuksesta ainoastaan muutaman seikan, valitettavan usein jopa tutkimuksen todellisen lopputuloksen kannalta epärelevantin tiedon. Toisaalta usein jätetään kertomatta kuinka laaja tutkimus oli, kuinka pitkäkestoinen tutkimus oli, mitä virhelähteitä siinä oli jne. Sekin jätetään usein kertomatta että esim. joku yksityinen yritys oli kustantanut tutkimuksen.

© 2017 Sini-Pellava Oy
puh. 050 4135 165 | info@sini-pellava.fi